Koitajoen valuma-alueella ennallistetaan 2500 hehtaaria soita, kunnostetaan arvokalojen elinympäristöjä sekä tuetaan joen kulttuuriperintöä ja kylien toimintaa.
Koitajoki on Ilomantsin ja osittain Lieksan valtavirta. Kokonaisuudessaan valuma-alue, josta se kerää vetensä, on noin 6500 neliökilometriä. Osa tuosta kokonaisuudesta on Venäjän puolella. Koitajoki onkin ihmisen ja luonnon kokonaisuus.
Viimeisen vuosisadan aikana Koitajoki on läpikäynyt paljon muutoksia – uittoa, vesirakentamista ja patoamista, soiden ja metsien käyttöä, elohopean kertymistä, kaivosteollisuuttakin. Tämä on heijastunut kalastoon, ja erityisesti herkät lohensukuiset kalat kuten planktonsiika, järvilohi, taimen ja harjus ovat kärsineet.
Loppuvuodesta 2022 käynnistyi Koitajoen tilan kohentamiseksi uusi vaihe, kun Cambridgen yliopiston ”Endangered Landscapes and Seascapes” -ohjelma myönsi Osuuskunta Lumimuutokselle ison kunnostusrahoituksen, jolla pyritään parantamaan veden laatua ja ennallistetaan tuottamattomia maita, kuten ojitettuja soita. Hanke sai jatkoa vuonna 2024, ja on käynnissä vuoden 2027 loppuun saakka. Tähän mennessä on saatu jo yli 1400 hehtaaria soita ennallistamisen vaikutuksen piiriin. Suuret luontoalueet ylläpitävät monimuotoisuutta ja samanaikaisesti ennallistaminen tuo työllisyyttä ja lisähyötyjä alueen yrittäjille ja urakoitsijoille.
Vuoden 2024 aikana saatiin paljon aikaan. Patvinsuon kansallispuiston halki virtaava Suomunjoki saatiin ennallistettua vaelluskaloille suotuisaksi elinympäristöksi. Virtavesien ja soiden lisäksi ryhdyttiin ennallistamaan myös perinnebiotooppeja, kuten niittyjä. Lisäksi Lumimuutos ja Metsähallitus Metsätalous Oy solmivat sopimuksen yhteistoiminnasta. Yhteisillä päätöksillä pyritään löytämään ja toteuttamaan tärkeitä, pääasiassa soihin keskittyviä ennallistamiskokonaisuuksia valtion mailla tulevina vuosina. Ensimmäinen kohde valmistui Valkeasuolla lokakuussa 2024. Vuodelle 2025 on sovittu jo 100 hehtaaria ennallistuksia valtionmaille.
Viime vuonna tehostettiin lisäksi soiden ennallistamisen ja sen vaikutusten seurantaa. Hankkeessa ahkeroivat myös Koitajoen jokivahdit. Jokivahdit ovat Koitajoen alueen ihmisiä, jotka osana ennallistamishanketta seuraavat joen ja luonnon tilaa ja kokoavat havaintojaan täydentämään tieteellistä seurantaa. Jokivahtiohjelma on Suomessa ensimmäinen laatuaan, mutta maailmalta tunnetaan onnistuneita esimerkkejä vastaavista toimista.
Hankkeessa nähdään Koitajoki sekä ihmisen että luonnon valtavirtana. Onhan joki kansallisestikin merkittävä kulttuuriperintönsä ja historiansa takia. Hankkeen puitteissa nuoret kalastajat ovat opetelleet Koitajoen erityistä jokinuottausta sen perinteenkantajan opissa. Yhteistyönä tehtiin uusi jokinuotta, jolla puhdistetaan planktonsiian kutualueita. Viime vuonna käynnistettiin lisäksi Suomen ainoan säästyneen runonlaulajan pirtin, Mekrijärven Sissolan kunnostustoimet rakennusperinnön ylläpitämiseksi.
Lumimuutos on lisäksi avannut seudulle taiteilijaresidenssin. Toinen viime vuoden residenssitaiteilijoista oli yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja Thomas Miller, joka kuvasi Koitajoesta kertovan dokumenttielokuvan. Elokuva sai ensi-iltansa elokuussa 2024, jolloin kansainvälinen Kalastusperinnefestivaali rantautui Ilomantsiin. Osallistujia saapui mm. Taiwanista, Salomoninsaarilta, Grönlannista, Kanadasta ja Alaskasta.
Hankkeen tavoitteet vuonna 2025
- Tuetaan arvokalojen, kuten planktonsiian ja järvilohen elinmahdollisuuksia
- Ennallistetaan tuottamattomia ojitettuja soita yhteistyössä Metsätalous Oy:n ja Tornator Oyj:n kanssa
- Keskitytään virtavesikunnostuksiin Koitereen ympäristössä
- Tutkitaan elohopeakysymystä ja pyritään etsimään siihen uusia ratkaisuja
Koitajoki-hanketta voi seurata koitajoki.org -portaalista.
